- Uskon, että molemmat, Kiina ja Taiwan, yrittävät oppia tästä sodasta ja pohtia omia skenaarioita, Chen sanoo STT:lle.

Yhdysvallat on viime vuosina halunnut panostaa yhä enemmän indopasifiselle eli Tyynenmeren ja Intian valtameren alueille, joilla Kiinalla on vaikutusvaltaa.

- Yhdysvallat on aina yrittänyt sanoa, että se voi toimia kahdella strategisella näyttämöllä. Rehellisesti sanottuna, se on mahdotonta, koska jos laitetaan lisää energiaa ja resursseja Lähi-itään, se tarkoittaa, että indopasifisesta alueesta ei pidetä huolta, Chen sanoo.

Kiina pitää itsehallinnollista ja demokraattisesti johdettua Taiwania osana itseään ja on aiemmin uhannut käyttää voimaa saadakseen saaren hallintaansa. Yhdysvallat ei virallisesti tunnusta Taiwania, mutta on saaren tärkein sotilaallinen tukija.

TURUN yliopiston Itä-Aasian tutkimus- ja koulutuskeskuksen johtaja ja professori Lauri Paltemaa sanoo, että Lähi-idän sota on jatkumoa trumpilaiselle politiikalle, joka pelaa imagotasolla Kiinan pussiin.

- Yleisesti Kiinan imagolle on hyödyksi se, että Yhdysvallat näyttää toimivan ennalta-arvaamatomasti, kansainvälisen oikeuden vastaisesti ja aiheuttavan lähinnä epävakautta maailmassa siinä missä Kiina ei, Paltemaa sanoo STT:lle.

- Kiinahan näyttää olevan se vakavasti otettava ja vakaa, vaikka ei välttämättä kovin helppo kumppani tai vastinpari kansainvälisessä politiikassa monelle maalle.

Tällä viikolla Kiinan johtaja Xi Jinping otti ensimmäistä kertaa virallisesti kantaa – osin epäsuorasti – sotaan Lähi-idässä. Hän sanoi, että Kiina haluaa ottaa rakentavan roolin Lähi-idän rauhanneuvotteluissa.

Monien muiden maiden tavoin Kiina on kärsinyt sodan aiheuttamasta öljyn hinnan noususta ja energian saatavuuden epävarmuudesta. Kiina on Paltemaan mukaan riippuvaisempi Persianlahden energiatuotannosta kuin monet Euroopan maat.

Qatarilaismedia al-Jazeera kirjoittaa, että analytiikkayritys Kplerin mukaan viime vuonna Kiina osti viime vuonna yli 80 prosenttia Iranin toimittamasta öljystä. Se on noin kymmenen prosenttia Kiinan öljyntuonnista. Paltemaa sanoo, että Kiina ostaa iranilaista öljyä muiden maiden kautta.

Samalla Kiina on johtava suurvalta vihreässä siirtymässä. Ilman pitkälle vietyä siirtymää energiakriisi olisi voinut iskeä Kiinaan rajumminkin.

YHTEISTYÖTÄ tekevät Kiina ja Venäjä eivät tarkastele Lähi-itää samasta näkökulmasta, vaikka Chenin mukaan saattaa vaikuttaa siltä, että ne olisivat samassa linjalla.

- Kiinan kiinnostus Lähi-idässä on ystävystyä kaikkien kanssa ja hyötyä taloudellisesti ja teknologisesti, Chen sanoo.

Venäjälle hyökkäys Iraniin taas näyttäytyy strategisena mahdollisuutena.

Samalla kun Yhdysvallat keskittyy sotaan Lähi-idässä, Ukrainan tukeminen jää vähemmälle huomiolle. Myös Hormuzinsalmen energiakriisi voi näyttäytyä mahdollisuutena Venäjälle.

- En usko, että Kiina pitää siitä, että Ukrainaan sotaa ei tulla ratkaisemaan lähiaikoina, koska se on taloudellinen rasite kaikille, Chen sanoo.

Milja Rämö/STT